GeoTAITO-malli tukee maantieteen opetusta – kohti syvempää geomediaosaamista
Petteri Muukkonen & Panu Lammi
Maantieteen opetuksessa perusopetuksen yläluokilla ja lukiossa sekä vähän myös perusopetuksen alaluokkien ympäristöopissa on viime vuosina korostunut tarve ymmärtää, mitä geomediaosaaminen oikeastaan on ja mitä geomediataitoja tulisi opettaa eri koulutusasteilla. Tutkimusryhmämme vastikään kehittämä GeoTAITO-malli tarjoaa tähän vähän selkeyttä ja tutkimusperustaisen vastauksen (ks. Lammi ym., 2026). Mallimme jäsentää nuorten geomedia- ja paikkatietotaitoja sekä niiden kehittymistä alakoulusta lukioon asti. Maantieteen opettajalle GeoTAITO-malli on ennen kaikkea pedagoginen työkalu, joka auttaa hahmottamaan, mitä geomediataitoja oppijoilta voidaan realistisesti odottaa eri vaiheissa ja miten opetusta kannattaa suunnata, jotta osaaminen syvenee pelkästä tunnistamisesta kohti analyysiä ja kriittistä arviointia.
Mitä geomediaosaaminen tarkoittaa opetuksessa?
Geomedia viittaa kaikenlaiseen mediaan, joka välittää maantieteellistä tietoa paikasta, sijainnista ja alueellisista ilmiöistä. Goemediaa ovat kartat, paikkatietoaineistot, uutiset, kuvat ja jopa sosiaalisen median sisältö. Kouluarjessa geomedia on maantieteen oeptuksessa läsnä jatkuvasti, mutta sen pedagoginen hyödyntäminen vaihtelee paljon. Nyt kehitetty GeoTAITO-malli tuo tähän kaivattua rakennetta. Se kokoaa geomediaosaamisen keskeiset osa-alueet yhdeksi kokonaisuudeksi, johon kuuluvat esimerkiksi:
- aineistojen hankinta ja tuottaminen
- aineistojen analysointi ja tulkinta
- tiedon visualisointi
- kriittinen arviointi
- geomedian käyttö vaikuttamisen välineenä.
Maantieteen opettajan näkökulmasta keskeinen viesti on, että kyse ei ole vain teknisistä taidoista. Olennaista on se, miten oppilas ymmärtää ja tulkitsee tietoa ja miten hän pystyy käyttämään sitä perusteltujen johtopäätösten tekemiseen. GeoTAITO-mallin keskeinen idea tiivistyy hyvin mallin visualisointiin (kuva 1). Se osoittaa, että geomediataidot kehittyvät koulupolun aikana vaiheittain, mutta eivät tasaisesti. Kuva 1 osoittaa, että taitojen kehitys ei ole lineaarista. Yläkoulun ja lukion opettajalle tämä on tärkeä havainto. Esimerkiksi kaikki oppilaat eivät etene samassa tahdissa. Lisäksi eri taitoalueet (esim. tulkinta vs. analyysi) kehittyvät eri rytmissä. Lopuksi opettajien olisi huomioitava myös, että
geomediataitojen opetuksessa tarvitaan eriyttämistä ja toistoa.
Kuva 1. GeoTAITO-malli eli konseptuaalinen malli geomediaosaamisen asteittaisesta kehittymisestä ja syvenemisestä alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa. Pystypylväät esittävät geomediataitojen osaamisen tasoja. Vaaka-akselilla ovat eri geomediataidot sekä niihin liittyvä maantieteellinen sisältöosaaminen ja maantieteellinen ajattelu. Pystyakselilla on taitojen asteittainen kehittyminen ja syveneminen alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa. Mallin geomediataitojen kolmen taitotason kuvaukset on esitetty taulukossa 1 samoja tasojen tunnusvärejä käyttäen. Kuva on alkuperäisestä Lammi ym. (2026) artikkelista (https://doi.org/10.23988/800ejp61), joka on julkaistu CC-BY-NC-ND 4.0 -lisenssillä.
Kuva 1 auttaa myös konkretisoimaan opetuksen tavoitteita, kuten sen, missä vaiheessa oppilaiden tulisi siirtyä kuvailevasta työskentelystä kohti analyyttisempää ja kriittisempää ajattelua. Taulukko 1 puolestaan kuvaa, mitä osaamistasot tarkoittavat käytännössä. Siinä missä kuva 1 antaa kokonaiskuvan, taulukko 1 tekee osaamistasot konkreettisiksi. Se kuvaa, mitä alkeis-, perus- ja edistynyt taso tarkoittavat eri geomediataidoissa. Opettajan kannalta erityisen hyödyllinen mallissamme on, että oppilaan toiminnan itsenäisyys, monipuolisuus ja kriittisyys ovat keskeisiä, mutta ei aina kuitenkaan toteudu. Esimerkiksi alkeistasolla oppilas tunnistaa ja käyttää geomediaa ohjatusti
perustasolla hän osaa tulkita ja yhdistellä tietoa. Edistyneellä tasolla hän arvioi kriittisesti aineistoja ja tekee perusteltuja johtopäätöksiä.
GeoTAITO-malli tarjoaa opettajalle suoraan välineitä myös arviointiin. Opettaja näkee mallista, mitä oikeastaan tarkoittaa “hyvä” tai “erinomainen” osaaminen geomediassa. Pääpiirteittäin malli kertoo, että yläkoulussa rakennetaan perusta, mutta korkeammat jäävät usein pinnallisiksi. Yläkoulussa oppilaat opettajien haastatteluiden perusteella oppivat lukemaan karttoja ja diagrammeja, käyttämään yksinkertaisia digitaalisia sovelluksia sekä hakemaan tietoa. Sen sijaan analysointi ja kriittinen arviointi jäävät usein vielä pintatasolle. Oppilas saattaa osata kuvata, mitä kartalla näkyy, mutta ei vielä pohtia, miksi ilmiö esiintyy tietyssä paikassa, mitä aineisto jättää kertomatta sekä kuinka luotettava tieto on. GeoTAITO-malli auttaa tunnistamaan tämän kuilun ja tekee näkyväksi tarpeen harjoitella juuri näitä taitoja systemaattisemmin.
Taulukko 1. GeoTAITO-mallissa esitettyjen geomediataitojen alkeis-, perus- ja edistyneen tason kuvaukset. Näiden geomediataitojen asteittainen kehittyminen koulutusasteelta toiselle on esitetty kuvassa 1 samoja tasojen tunnusvärejä käyttäen. Taulukko on alkuperäisestä Lammi ym. (2026) artikkelista (https://doi.org/10.23988/800ejp61), joka on julkaistu CC-BY-NC-ND 4.0 -lisenssillä.
| Geomediataito | Alkeistaso | Perustaso | Edistynyt taso |
|---|---|---|---|
| On tietoinen maantieteellisestä tiedosta | Tunnistaa maantieteellisen tiedon ja erottaa sen ei-maantieteellisestä tiedosta | Osaa käyttää ja hyödyntää maantieteellistä tietoa | Tunnistaa, että maantieteellistä tietoa voi esittää monin tavoin ja osaa kriittisesti arvioida niiden soveltuvuutta eri käyttötilanteisiin |
| Osaa kuvailla ja käyttää geomediaa arjessa | Tuntee muutamia arkikäytössä olevia geomedian muotoja | Osaa käyttää geomediaa arkikäytössä | Osaa arvioida, miten geomediaa voi hyödyntää yhteiskunnan eri toiminnoissa |
| Osaa hyödyntää geomediaohjelmistoja ja -sovelluksia | Osaa suorittaa yksinkertaisia tehtäviä geomedia-ohjelmistojen ja -sovellusten avulla | Osaa käyttää useita geomedian muotoja eri geomediaohjelmistoissa | Osaa ratkaista ongelmia käyttäen monipuolisesti eri geomedia-ohjelmistoja |
| Osaa hankkia ja kerätä itse aineistoa | Osaa hankkia ja kerätä itse yksinkertaista geomedia-aineistoa kentältä tai valmiista aineistolähteistä, kuten tilastoista | Osaa valita sopivan aineiston, aineistotyypin ja aineistonkeruumenetelmän | Osaa ratkaista omaan aineiston hankkimiseen ja keräämiseen liittyviä haasteita tai osaa yhdistää puuttuvia aineistoja vaihtoehtoisista lähteistä |
| Osaa lukea ja tulkita geomediaa | Osaa lukea tavanomaisia karttoja ja muutamia muita tyypillisimpiä visualisointeja | Osaa tulkita monipuolisesti erityyppistä geomediaa | Osaa tulkita monenlaisia geomedia-aineistoja syvällisesti ja tehdä niistä johtopäätöksiä |
| Osaa arvioida geomedia-aineistoja | Tiedostaa, että aineistoja tuotetaan eri tavoin ja niiden laatu vaihtelee | Ymmärtää ja osaa osoittaa, että aineistot ovat laadultaan erilaisia | Osaa kriittisesti arvioida aineiston laatua ja luotettavuutta sekä aineiston soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin |
| Osaa tutkia ilmiöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita geomedian avulla | Tiedostaa, että asiat ja ilmiöt voivat liittyä ja vaikuttaa toisiinsa | Osaa tunnistaa ja osoittaa eri ilmiöiden välisiä vuorovaikutussuhteita geomedian avulla | Osaa arvioida ja pohtia ilmiöiden syy-seuraus- ja vuorovaikutussuhteita sekä niiden voimakkuutta geomedian avulla |
| Osaa esittää visuaalisesti maantieteellistä tietoa | Tunnistaa geomedian visualisointitapoja ja esittää yksinkertaista maantieteellistä tietoa | Osaa esittää geomediaa monella tavalla ja valita tilanteeseen sopivan esitystavan | Osaa arvioida kriittisesti tuottamiaan visualisointeja ja niiden välittämää tietoa |
| Osaa tehdä päätelmiä geomedian analysoimisen avulla | Ymmärtää geomediaan perustuvan analyysin tuloksia | Osaa yhdistellä ja jäsentää analyysin tuloksia | Löytää analyysien tuloksista uusia asiayhteyksiä, arvioi analyysin luotettavuutta ja asettaa tulokset laajoihin asiakokonaisuuksiin |
| Osaa toimia ja vaikuttaa geomedian avulla | Tietää ja tunnistaa muutamia geomedian tarjoamia vaikuttamisen keinoja | Osaa vertailla geomedian tarjoamia vaikuttamiskeinoja ja niiden toimivuutta | Osaa suunnitella ja toteuttaa vaikuttamistoimia geomedian avulla |
Lukiossa kohti kriittistä geomediaosaamista
Lukiossa tavoitteena on mallin mukaan siirtyä kohti edistyneempää osaamista. Tämä tarkoittaa mm. ilmiöiden välisten syy-seuraussuhteiden analysointia, aineistojen luotettavuuden arviointia, erilaisten näkökulmien tunnistamista sekä mahdollisesti oman geomedia-aineiston tuottamisen kehittämistä. Käytännössä opettajat kuitenkin kohtaavat haasteen: aika ei aina riitä syvälliseen työskentelyyn. GeoTAITO-malli toimii tässä realistisena viitekehyksenä, sillä se auttaa priorisoimaan, mihin taitoihin opetuksessa kannattaa panostaa. Erityisen tärkeää on siirtymä kartan lukemisesta kartan analysointiintai aina kartan kriittiseen arviointiin.Mitä GeoTAITO-malli antaa maantieteen opettajalle?GeoTAITO-malli on käytännön työkalu maantieteen opetukseen. Malli soveltuu pääasiassa lukioon maantieteeseen ja perusopetukseen maantietoon, mutta lisäksi myös perusopetuksen alaluokkien ympäristöoppiin. Se auttaa maantieteen opettajaa ja opetuksen järjestäjää muun muassa jäsentämään opetuksen tavoitteita eri luokka-asteilla, suunnittelemaan tehtäviä eri osaamistasoille, tukemaan oppilaiden siirtymää kohti syvempää ajattelua sekä tekemään arvioinnista läpinäkyvämpää. Samalla GeoTAITO-mallin muistuttaa, että geomediaosaaminen ei ole vain paikkatieto- eli GIS-taitoja, vaan osa laajempaa kriittistä medialukutaitoa ja sen kehittymistä.
Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen näkökulmasta GeoTAITO-malli on erityisen ajankohtainen. Kestävyyshaasteet, kuten ilmastonmuutos, luontokato luonnonvarojen käyttö, alueellinen eriarvoisuus ovat keskeisiä opiskeltavia ilmiöitä maantieteessä, ja niiden opiskelussa ja tarkastelussa geomedialla hyödyllinenrooli. Näitä ilmiöitä tarkastellaan ja ymmärretään usein juuri erilaisten geomedia-aineistojen kautta.
Siksi oppilaiden tulisi oppia tulkitsemaan karttoja ja tilastoja kriittisesti, tunnistamaan tiedon taustaoletuksia sekä arvioimaan erilaisten esitystapojen vaikutuksia. GeoTAITO-malli auttaa tekemään opettajalle ja opetuksen järjestäjälle näkyväksi, että nämä taidot eivät synny itsestään, vaan ne vaativat tavoitteellista ja järjestel,mällistä harjoittelua.Kirjoituksen lähteenä toimii tutkimusryhmämme artikkeli GeoTAITO-mallista Ainedidaktiikka-lehdessä: Lammi, Hirvensalo, Nylén, Hynynen, Pellikka & Muukkonen (2026). GeoTAITO-malli: Nuorten geomediataidot ja osaamisen tasot. Ainedidaktiikka. https://doi.org/10.23988/800ejp61.
Kirjoittajista Petteri Muukkonen toimii vanhempana yliopistonlehtorina ja opettaa maantiedettä Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osastolla ja tutkii soveltavaa geoinformatiikkaa monissa konteksteissa sekä tutkii maantieteen ja erityisesti geomedian ja paikkatiedon opetusta. Panu Lammi puolestaan toimii väitöskirjatutkijana ja tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa kriittisestä geomedian lukutaidosta. Molemmat työskentelevät monitieteisessä ja usean yliopiston yhteisessä CRITICAL-hankkeessa, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), 2020–2026. Muukkonen johtaa maantieteen ja geomedian opetuksen tutkimuksen Helsingin yliopiston työpakettia CRITICAL-hankkeessa. Lue lisää CRITICAL-hankkeesta https://educritical.fi/fi/. Hanke tutkii lasten ja nuorten kriittistä medialukutaitoa sekä keinoja sen edistämiseksi. Monitieteisessä hankkeessa on myös kriittiseen geomedian lukutaitoon keskittynyt työpaketti, josta vastaa Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osasto.
