Pauliina Latvala-Harvilahti
Olen folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa sekä kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Toimin kulttuurin asiantuntijana Maa- ja metsätalousministeriön Metsäkulttuurinen kestävyys kokonaiskestävyyden työkaluksi (MEKKO) -hankkeessa 2020-2021.
Ympäristö- ja kestävyysnäkökulmat ovat vahvistuneet tutkimusintresseissäni. Olen johtanut yhteisölähtöistä etnografista kenttätutkimushanketta (Elävä Suomenlinna), ja osallistunut Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelman verkostotyöhön. Asukkaiden elävä merisuhde oli yksi keskeinen teema, jota tutkin Suomenlinnassa kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Tällä hetkellä toimin kahdessa hankkeessa, joissa monipuolisesti tutkitaan ihmisten luontosuhteen piirteitä ja ympäristökulttuurin muutoksia. Koneen Säätiön rahoittamassa Suotrendi-tutkimushankkeessa (Itä-Suomen yliopisto, hankejohtaja dos. Kirsi Laurén) oma erityisalueeni kohdistuu suotaiteeseen tai suokuvaston hyödyntämiseen ja uusintamiseen. Toimin myös DYNAMO-hankkeessa, joka tähtää kulttuurin tavoitteelliseen transformaatioon kohti kestävämpää maailmaa. Hanke on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden ja Suomen Metsämuseo Luston yhteishanke, jota rahoittaa Sitra ja Museovirasto. Toimin dos. Katriina Siivosen johtamassa hankkeessa erikoistutkijana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.
Avainsanat: kulttuurinen kestävyys, kulttuuriperintö, aineeton kulttuuriperintö, luontosuhde, taidetoimijuus
AMMATTI / POSITIO
Erikoistutkija
TAUSTAORGANISAATIO
Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto
KOULUTUS
FT
ROOLI SIRENESSÄ
Jäsen
JULKAISUJA
- Latvala-Harvilahti, P. (2020). Elävä merisuhde suomenlinnalaisten muistoissa, arjessa ja tulevaisuuskuvissa. Teoksessa Kouri, J. Räsänen, T. & Tynkkynen, N. (toim.) Muutoksen tyrskyt ja kotirannan mainingit: Kulttuurisia näkökulmia merentutkimukseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Latvala-Harvilahti, P. (2018). ”Mistä se on tullut se ajatus, että tää on taiteilijoiden saari ja mihin se sit aina välillä unohtuu?” Taidealan toimijat elävän perinnön ja paikallisuuden edustajina Suomenlinnassa. Historiatieteellinen aikakauskirja 15, 5-24.
- Latvala-Harvilahti, P. (2018). Ett levande Sveaborg: Samfundens syn på boplats och värdsarv. -Laboratorium för folk och kultur. En Kulturvetenskaplig Tidskrift 22.4.2018.
- Latvala, P. (2016). The use of narrative genres inside oral history texts: Past representations of the Finnish civil war (1918). Teoksessa Frog, Koski, K. & Savolainen, U. (toim.) Genre – text – interpretation: Multidisciplinary perspectives and beyond. Studia Fennica Folkloristica 22. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Salmela, U., Matikka, H., Latvala, P. & Kauppi, P. (2014). Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä. Taustaselvitys Faron yleissopimuksen voimaansaattamiseksi Suomessa. Helsinki: Museovirasto.