Olen työskennellyt kehitysyhteistyötehtävissä eri puolilla maailmaa  27 vuotta, joista suurimman osan aikaa opetuksen ja koulutuksen kehittämisen alueella. Osallistuin Suomen tukemiin  opetusalan hankkeisiin mm. Nepalissa, Serbiassa, Palestiinassa, Etelä-Afrikassa, Tansaniassa ja Kosovossa. Muutaman vuoden työskentelin myös koulutusviennin alueella Saudi Arabiassa ja Arabiemiraateissa. Pitkän kehitysyhteistyöuran aikana suunnittelin yhden hankkeen Bhutanin ja Suomen Opetushallituksen välille. Kun näin miten Bhutanissa tuetaan kehitystä huomaisin, että meillä hyvin kehittyneillä mailla on paljon opittavaa Bhutanin kestävään kehitykseen pohjaavasta kehityksen arvomaailmasta. Ymmärsin myös, että kehityshankkeiden toteutuksen yhteydessä me kehittyneet maat viemme kehittyviin maihin huomaamatta arvomaailmaa, joka ei tue kestävää kehitystä.  

Selvitän väitöstutkimuksessani Bhutanin kestävään kehitykseen pohjautuvan kehitysperiaatteen yhteyttä maan koulujen opetukseen. Talouskasvu (Gross National Product, GNP) ei ole Bhutanin valtion tärkein kehitystavoite. Maan virallinen kehitystavoite on bruttokansanonnellisuus (Gross National Happiness, GNH). Ihmisten ja  luonnon hyvinvointia tuetaan, alueen historiaa ja perinnettä arvostetaan ja vahva yhteisöllisyys tuo hyvinvointia ilman jatkuvaa kulutuksen ja talouskasvun tarvetta.  Vuoden 2018 lokakuun IPCC:n raportin julkistamisen yhteydessä Bhutan sai tunnustusta hiilinegatiivisuudesta. Bhutanin metsät sitovat enemmän hiilidioksidia kuin maan hiilipäästöt ovat. Valtion politiikassa ympäristön suojelu ajaa lyhyen ajan taloudellisten voittojen ohi.

Avainsanat: Bhutan, kestävä ja tasa-arvoinen kehitys, kestävän kehityksen opetus, onnellisuus, ympäristön hyvinvointi