Rakentamassa oppimisen tikapuita kriittiselle geomedian lukutaidolle
Virpi Hirvensalo, Tua Nylén & Petteri Muukkonen
Lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon harjoittelu on nykyään tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, jotta he oppivat arvioimaan esimerkiksi internetissä leviävän vaihtelevanlaatuisen tiedon luotettavuutta. Tällainen kriittinen lukutaito on osa monilukutaitoa, jonka tukeminen on yksi perusopetuksen opetussuunnitelman keskeisimpiä tavoitteita. Kriittiseen lukutaitoon kuuluu myös kriittinen geomedian lukutaito. Sillä tarkoitetaan lähde- ja sisältökriittistä tarkastelua sekä analyyttistä otetta karttojen, paikkatiedon sekä paikkaan sidottujen diagrammien, kuvien ja videoiden lukemiseen.
Kriittinen geomedian lukutaito kuuluu olennaisena osana maantiedon ja ympäristöopin opetussuunnitelmiin. Myös muissa oppiaineissa, kuten esimerkiksi äidinkielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa ja terveystiedossa, harjoitellaan tiedon visualisointia sekä tulkinnan ja lähdekritiikin taitoja. Kyse on siis osin monialaisista taidoista, joiden opettamisessa on mahdollisuus tehdä yhteistyötä tai työnjakoa opettajien välillä, ja joista lapsi hyötyy kaikissa kouluaineissa ja läpi elämän. Mutta kyseessä on myös tieteenalalle tai oppiaineelle ominaisen tiedon esittämisestä ja tulkinnan taidosta. Kriittinen geomedian lukutaito vaatiikin taustalleen myös hyviä geomediataitoja ja maantieteellistä sisältö- ja menetelmäosaamista.
Lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon harjoittelu on nykyään tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, jotta he oppivat arvioimaan esimerkiksi internetissä leviävän vaihtelevanlaatuisen tiedon luotettavuutta.
Esimerkiksi Leino ym. (2018) ovat todenneet, että kriittistä lukutaitoa ei ole tuotu riittävästi osaksi kouluopetusta. Näiden taitojen omaksuminen on vaativaa ja aikaa vievää, ja sen tukemiseksi tarvittaisiin pitkäjänteistä suunnitelmallista opetustyötä. Lisäksi olemme havainneet, että tällaiset taidot eivät näy juurikaan oppikirjoissa, jolloin on opettajasta kiinni, miten tätä edistetään. Kriittisen lukutaidon opetus onkin siis ollut pitkältä yksittäisen opettajan vastuulla, minkä takia lapset ja nuoret ovat olleet eriarvoisessa asemassa (Kulju ym. 2020). Syynä tilanteeseen arvioidaan olevan myös se, että opettajankoulutuksessa ei ole tuotu asiaa riittävästi esiin. Mielestämme tutkimukseen perustuvien opetusmateriaalien ja opettajille suunnattujen täydennyskoulutusmateriaalien vähäinen tarjonta saattaa myös vaikuttaa asiaan (ks. CRITICAL tilannekuvaraportti 2021). Kriittisen lukutaidon tukemiseksi tarvittaisiin sen takia koulujen mukaan lisäksi muitakin tahoja.
Geomedian lukutaidon opettamista suomalaisessa koulujärjestelmässä on tutkittu varsin vähän. Markus Hilander (2016) on tarkastellut mediakuvien maantieteellisen sisällön lukemista osana nuorten geomediataitoja. Henna Anunti, Essi Vuopala ja Jarmo Rusanen (2018) ovat kartoittaneet lukiolaisten kokemuksia geomedian käytöstä tutkivassa oppimisessa.
Euroopassa käynnissä ollut GI Learner -hanke on julkaissut innovatiivisia pedagogisia malleja geomedian opetuksen tueksi, ja ennen kaikkea kehyksen oppimistavoitteista eri ikäkausille (Donert ym. (n.d.)). Hankkeen luoma kehys on hyvä lähtökohta suomalaiseen koulujärjestelmään sopivalle kriittisen geomedian lukutaidon tikapuille, jotka kuvaavat osaamistavoitteita ja taitojen syvenemistä ikätasolta toiselle.
Helsingin yliopistossa toimiva geomedian lukutaitoa tutkiva tiimimme, joka on osa Geography of Well-being and Education -tutkimusryhmää, on tarttunut tähän haasteeseen. Tiimi toimii osana kriittistä lukutaitoa edistävää monialaista CRITICAL-hanketta. Olemme haastatelleet keväällä 2021 alakoulujen, yläkoulujen ja lukioiden opettajia muun muassa geomedian käsitteen vastaanotosta kouluissa ja siitä, kuinka hyödylliseksi käsite on ymmärretty. Lisäksi olemme keskustelleet haastateltavien kanssa konkreettisista tavoitteista, jotka lasten ja nuorten geomediataidoille, ja erityisesti kriittiselle geomedian lukutaidolle, tulisi asettaa eri ikätasoilla. Olemme tiedustelleet myös, mitä materiaaleja tai tukea opettajat toivovat geomedian opettamiseen lisää. Näiden haastattelujen ja GI Learner -hankkeen kehyksen pohjalta olemme luomassa kuvausta kriittisen geomedian lukutaidon tikapuista.
CRITICAL-hanke saa rahoituksensa Strategisen tutkimuksen neuvostolta. Sen myötä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden rooli on tiimimme toiminnassa merkittävä. Voimme tuottaa opettajille geomedian lukutaitoon liittyviä lisäkoulutusmateriaaleja, ja tiedottaa kriittisen geomedian lukutaidon tavoitteista laajasti eri kohderyhmille; opettajien ja opetuksen kehittämisestä vastaavien tahojen lisäksi päättäjille ja tutkijoille. Lisäksi CRITICAL-hankkeessa sidosryhmiksi on määritetty opettajien ja opettajankoulutuksen lisäksi kodit ja kirjastot, joiden kautta kriittistä geomedian lukutaitoa vahvistetaan jatkossa (ks. CRITICAL tilannekuvaraportti).
Lähteet:
Anunti, H., Vuopala. E. & J. Rusanen (2018). Lukiolaisten kokemuksia geomedian käytöstä tutkivassa oppimisessa. Terra 130: 1, 17–32.
CRITICAL tilannekuvaraportti 2021 (2021). 10.5.2021. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/strateginen-tutkimus-pahkinankuoressa/tilannekuvaraportit/stn2020-hankkeet/tilannekuvaraportti_critical.pdf
Donert, K., Gonzáles De Miguel R., de Lázaro M. & A. Parkinson. (n.d.). The GI-Learner Approach: Learning lines for Geospatial Thinking in Secondary Schools. GI_Forum 2016:1 DOI: 10.1553/giscience2016_02_s134
Hilander, M. Reading the geographical content of media images as part of young people´s geomedia skills. Nordidactica2016:2. 69–92.
Kulju, P., Kupiainen, R. & Pienimäki, M. (2020). Raportti luokanopettajien käsityksistä monilukutaidosta 2019. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin julkaisuja 2/2020. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Tampereen yliopisto
Leino, K., Rikala, J., Puhakka, E., Niilo-Rämä, M., Sirén, M., & Fagerlund, J. (2018) Digiloikasta digitaitoihin. Kansainvälinen monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimus (ICILS 2018). Koulutuksen tutkimuslaitos.
Kirjoittajat Virpi Hirvensalo, Tua Nylén ja Petteri Muukkonen toimivat tutkijoina Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolla. Hirvensalo ja Nylén toimivat tutkijatohtoreina CRITICAL-hankkeen maantieteen ja geomedian tiimissä ja osahankkeessa Helsingin yliopistossa. Muukkonen johtaa tätä tiimiä ja toimii osahankkeen vastuututkijana.